Unix WWW-sivujen tekijöille

1. YLEISTÄ

Unix on osituskäyttöjärjestelmä mikrotietokoneille, työasemille ja supertietokoneille. Käyttäjä kommunikoi tietokoneen kanssa komentotulkin (shell) välityksellä. Kun kirjoitetaan komento, niin komentotulkki tulkitsee sen ja kutsuU tarvittavia ohjelmia.

1.1 Tiedostot

Tieto voidaan tallentaa levykkeelle tai levylle tiedostoina. Tiedosto voi olla esimerkiksi tekstimuotoisia muistiinpanoja, raportteja tai kääntäjän tekemä objektitiedosto.

UNIX:n tiedostot nimetään seuraavasti:

• Nimet saavat olla pitkiä (yleensä ainakin 256 merkkiä). (DOS:ssa 8+3 merkkiä.)
• Pisteitä saa 818j98i nimissä käyttää vapaasti. (DOS:ssa yksi piste)
• UNIX tekee eron isojen ja pienien kirjainten välillä! Siis "Ville", "VILLE" ja "ville" ovat kaikki eri tiedostonimiä.
• Käytännössä tiedostonimissä kannattaa käyttää vain kirjaimia A-Z ja a-z, numeroita 0-9 sekä pistettä . ja alaviivaa _.

Kuten useimmat monen käyttäjän järjestelmät, UNIX antaa käyttäjille mahdollisuuden suojata omat tiedostonsa muilta.

1.2 Hakemistot

Levylle mahtuu paljon tiedostoja. Jos tiedostoja ei mitenkään ryhmitellä, niiden hallinta on vaikeaa. Tämän tilanteen helpottamiseksi voidaan käyttää hakemistoja. Tiedostot tallennetaan hakemistoihin.

Ylintä hakemistotasoa sanotaan pää- eli juurihakemistoksi. Tämän alla voi olla alihakemistoja, joiden alla voi edelleen olla alihakemistoja jne. Syntyy hierarkkinen hakemistorakenne. Tällaista rakennetta verrataan usein ylösalaisin olevaan puuhun, jossa ylimmäisenä on juuri.

Hakemistoerotin on kauttaviiva (/) (DOSissa kenoviiva (\). Hakemistojen nimiä koskevat samat säännöt kuin tiedostojen nimiä. Alihakemistoihin viitataan käyttämällä hakemistoreittiä eli polkua. Reitti kirjoitetaan juuresta alkaen erottamalla eri tasot kauttaviivalla /. Tiedoston sijainti hakemistopuussa voidaan ilmoittaa polkunimellä, jossa luetellaan kaikki hakemistot juuresta asti kauttaviivoilla erotettuina, esim. /home/tite_ko/tietkay/.elm/elmrc

UNIX-koneissa on useita käyttäjiä, joten eri käyttäjien tiedostot täytyy jotenkin pitää erillään. Tätä varten joka käyttäjällä on kotihakemisto, joka on varattu käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Kotihakemiston sijainti tiedostopuussa voi vaihdella, mutta useimmissa tapauksissa siihen voi viitata symbolilla ~. Toisen käyttäjän kotihakemistoon voi viitata nimellä ~tunnus, esim. ~tmakela. Kotihakemistoon voi itse tehdä omia alihakemistoja.

Nykyistä hakemistoa sanotaan työhakemistoksi ja siihen voi viitata pisteellä (.). Hakemiston yläpuolella olevaa hakemistoa sanotaan äitihakemistoksi. Siihen viitataan kahdella pisteellä (..). Esim. komennolla cd .. siirrytään äitihakemistoon.

Tiedoston sijainti hakemistopuussa voidaan ilmoittaa suhteessa työhakemistoon. Esim. tyot/teksti1 tarkoittaa nykyisen hakemiston alla olevassa hakemistossa tyot olevaa tiedostoa teksti1.

1.3 Jokerimerkit

Usein on mukava viitata samalla kertaa useisiin tiedostoihin ja säästää näin kirjoittamista. UNIX:n komentotulkki antaa tähän mahdollisuuden jokerimerkkien avulla. UNIX:n jokerimerkit toimivat lähes samoin kuin MSDOS:n vastaavat:

• "?"-merkki tarkoittaa, että ko. kohtaan kelpaa mikä tahansa kirjain.
• "*"-merkki tarkoittaa, että ko. kohtaan saa tulla kuinka paljon tahansa mitä tahansa kirjaimia, tai ei mitään.

Esim. "kook?s" tarkoittaa tiedostoja "kookos", "kookas", "kookks" jne. "v*ttu" tarkoittaa tiedostoja "vttu", "vattu", "varastettu"...". *.tmp" on kaikki ".tmp"-loppuiset.

2. KOMENTOJEN RAKENNE

Komentoja voi antaa näppäimistöltä komentoriveinä tai ne voi kirjoittaa komentotiedostoiksi (shell script). UNIX:n komennot ovat muotoa

komento -optio1 -optio2.. parametri1 parametri2..

missä

• "komento" on komennon nimi. Yleensä "komento" on ajettavan ohjelman nimi, esim "pico".
• Optiot (vivut) ovat valinnaisia "vipuja", joiden avulla ohjelman toimintaa voi muuttaa. Esim. "ls -l".
• Parametrit taas ovat niitä tietoja, joita ohjelma toimiakseen tarvitsee. Esim. "pico teksti.txt", jossa parametri kertoo ohjelmalle, että sen pitäisi avata "teksti.txt"-niminen tiedosto editoitavaksi.

Huomaa välilyönnit komennon, optioiden ja parametrien välillä!

Komentorivillä voi luetella useita komentoja käyttämällä erottimena puolipistettä (;):

       echo hakemistossa; ls -r      (kaiutus, käänteinen aakkostus)

Komentoja voi ryhmitellä:

        (cd ..; ls) ; ls    (lisähakemiston/oletushakemiston hakemistolistaus)

Komennon voi suorittaa myös taustaprosessina, esim

        gcc ohjelma.c &       (c-ohjelman käännös)

Ohjelman tulosteet voi ohjata toisen ohjelman syötteeksi putkella (pipe):

        who | wc -l ; date            (käyttäjien määrä ja päiväys)

3. YLEISIMPIÄ KOMENTOJA

Seuraavassa on esitetty kokoelma yleisimmin käytettyjä komentoja.

ls - LiSt files

Tulostaa hakemiston sisällön. Parametrina voidaan antaa hakemiston nimi. Ilman parametria ls tulostaa nykyisen hakemiston sisällön. Nykyisen hakemiston voi tarkistaa komennolla pwd.

cat - CAT (catenate)

Tulostaa tekstitiedoston sisällön ruudulle tai yhdistää jo olemassa olevia yhdeksi kokonaiseksi. cat tulostaa tiedostot ilman taukoja, joten pidemmät tekstitiedostot kannattaa tulostaa 'more' komennoilla, joka tulostaa ruudullisen kerrallaan.

rm - ReMove file

Poistaa tiedoston. Vastaa DOSsin del komentoa. Huomaa, että rm käsky ei kysele halutaanko todella tuhota tiedosto. Vakio UNIX ei tunne undelete komentoa, joten tuhottu tiedosto on menetetty, sitä ei voida palauttaa takaisin.

rmdir - ReMove DIRectory

Tuhoaa hakemiston. Hakemiston tulee olla tyhjä.

cp - CoPy files or directories

Kopioi tiedosto tai hakemisto. Huomaa, että 'cp' komento tuhoaa tiedoston jonka päälle kopioidaan. Interaktiivisessa moodissa 'cp -i' copy kyselyy jos se aikoo kirjoittaa olemassa olevan tiedoston päälle.

mv - MoVe files or directories

Tidoston tai hakemiston siirto. Huomaa, että nimenmuutos tehdään siirtämällä tiedosto toiselle nimelle.

mkdir - MaKe DIRectory

Luo uuden hakemiston.

who - WHO is logged in

Kertoo tämän hetkisen käyttäjälistan. Lyhyesti: who kertoo käyttäjän, terminaalin jossa ko. henkilö on, koneeseen tuloajan ja jos mahdollista, koneen josta ko. henkilö tulee järjestelmään ja/tai muuta informaatiota.

whoami : kertoo millä käyttäjätunnuksella työskentelet

w : näyttää kenellä on istunto koneessa ja mikä ohjelma on suorituksessa

cd - Change Directory

Vaihda työhakemistoa. Pelkkä cd komento ilman argumentteja vaihtaa nykyisen työhakemiston omaksi kotihakemistoksi.

head - HEAD file

Listaa tiedoston alkua.

more - Print file

Listaa tiedoston näytölle sivu kerrallaan. Tämä on suositeltavaa pitkissä tekstitiedostoissa.

du - Disk Usage

Tietoja hakemiston viemästä levytilasta.

df - Disk Free

Tietoja vapaasta levytilasta. Eri hakemistoja on voitu ottaa eri levypartitioilta, ja df komento näyttää kaikkien käytettävissä olevien partitioiden (hakemistojen) vapaan tilan sekä nykyisen täyttöasteen.

grep - Global Regular Expression Print

Etsintä tiedostoista. grep komento hakee annettua merkkijonoa parametri-tiedostoista, ja löytäessään tulostaa sen rivin jolla kyseinen tieto löytyi.

date - Show datum

Tulostaa päiväyksen ja kellonajan.

finger - Finger user account

Kun tiedetään käyttäjätunnus, voidaan koneelta "kysellä" tunnuksesta. finger antaa tarkempia tietoja käyttäjistä (nimellä tai käyttäjätunnuksella) esim joutenoloaika (idle), onko lukematonta postia jne. finger tulostaa myös käyttäjän kotihakemistossa olevan tiedoston .plan (siihen on oltava lukuoikeudet).

man

Man on UNIX järjestelmän ns. "on-line" käyttöopas. Esim. man man, man ls.

4. TIEDOSTOJEN SUOJAUKSET

UNIX:ssa jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on ryhmä "suojauslippuja", jotka määräävät, mitä käyttäjät saavat tiedostolle tehdä. Sen lisäksi tiedostoon ja hakemistoon liittyy tieto siitä, keitä käyttäjiä em. liput koskevat.

Tiedostojen ja hakemistojen suojaus perustuu:

• käyttäjäryhmiin
• omistaja (user u)
• omistajan ryhmä (group g)
• muut (others o)
• erillisiin oikeuksiin
• luku (read r)
• kirjoitus (write w)
• suoritus (execute x)

Järjestelmä erottaa käyttäjät ja ryhmät toisistaan käyttäjä- (UID = User identification) ja ryhmänumerolla (GID = Group identification). Käyttäjänumerot ovat yksikäsitteisiä, ryhmään voi kuulua useampikin käyttäjä, yksi käyttäjä voi kuulua useisiin ryhmiin. Oman UID ja GID numerosi näkee komennolla id. Samalla näkee myös ryhmät joihin kuuluu.

Komennolla "ls -l" voi tarkistaa tiedoston tai hakemiston oikeudet.

newton:~/public_html > ls -l
total
-rw-r--r-- 1 tmakela educ 2071 Feb 7 10:32 Esittely.htm
drwxr-xr-x 2 tmakela educ 512 Feb 7 10:32 Kuvat
drwxr-xr-x 2 tmakela educ 512 Feb 7 11:18 Linkit
drwxr-xr-x 2 tmakela educ 512 Feb 7 11:18 Linkkihakemisto
drwxr-xr-x 2 tmakela educ 512 Feb 1 20:45 Opetus
drwxr-xr-x 2 tmakela educ 512 Feb 7 02:26 Tekstit
-rw-r--r-- 1 tmakela educ 634 Feb 8 21:49 Welcome.htm
-rw-r--r-- 1 tmakela educ 8177 Jan 31 17:40 Yhteys.htm

Se tulostaa tiedostoista ns. suojauskaavion sekä tiedoston omistajan ja ryhmän nimet. Suojauskaavio koostuu 10 merkistä, joista

• Ensimmäinen kirjain (d) ilmoittaa onko kyseessä hakemisto.
• Toinen, kolmas ja neljäs kirjain ilmoittavat tiedoston omistajan luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeudet. Jos oikeutta ei ole, näkyy ko. kohdalla "-".
• Kolme seuraava kirjainta ilmoittavat tiedoston ryhmän oikeudet samalla tavoin.
• Viimeiset kolme kirjainta ilmoittavat, mitä oikeuksia "muilla" on tiedostoon.

chmod - CHange access MODe of a file

Tämä komento muuttaa hakemiston/tiedoston luku/kirjoitus/suoritus oikeuksia.

Komennolle annetaan parametreina

• muutettavat oikeudet ja
• niiden tiedostojen nimet, joihin muutos halutaan.

Oikeudet annetaan seuraavalla tavalla:

• Ensin luetellaan ne "ryhmät", joihin muutos halutaan, esim. "og" tarkoittaa, että halutaan muuttaa tiedoston ryhmän ja muiden oikeuksia.
• Sitten ilmoitetaan, millainen muutos halutaan tehdä. "+" tarkoittaa, että halutaan lisätä oikeuksia. "-" tarkoittaa vähentämistä. "=" tarkoittaa, että vanhat oikeudet unohdetaan ja annetaan vain luetellut uudet ominaisuudet.
• Lopuksi luetellaan muutettavat ominaisuudet. Esim. "rw" tarkoittaa sekä luku- että kirjoitusoikeutta.

Esimerkkejä: "og-w", "ug+rx", "og=rx". "og=" tarkoittaa, että ryhmälle ja muille ei anneta mitään oikeuksia. Saman asian ajaa tietysti "og-rwx".

Esimerkkejä chmod-komennosta:

• "chmod og+r juttu.txt" lisää ryhmälle ja muille lukuoikeuden tiedostoon juttu.txt (edellyttäen, että tiedosto on hakemistossa, johon käyttäjällä on oikeus).
• "chmod og= ~" poistaa kaikilta muilta kuin käyttäjältä itseltään kaikki oikeudet käyttäjän kotihakemistoon.
• "chmod u-w *.txt" poistaa omistajalta kirjoitusoikeuden kaikkiin .txt-loppuisiin tiedostoihin. Näin niitä ei tule tuhottua vahingossa

5. PROSESSIEN HALLINTA

Ajossa olevaa ohjelmaa sanotaan prosessiksi. Toisinaan kone tuntuu jumiutuvan eikä ota käskyjä vastaan. Tällaisissa tilanteissa on tunnettava jonkin verran prosessien hallintaa: prosesseja on pystyttävä keskeyttämään tai laittamaan taustalle.

Jumiutumistilanteissa voi kokeilla seuraavia kontrollimerkkejä:

• Ctrl-C on yleinen "stop" ohjelmille. Se kertoo komentotulkille käyttäjän haluavan keskeyttää ohjelman suorituksen.
• Ctrl-Z laittaa prosessin eli ohjelman suorituksen taustalle, "jäihin" (suspend). Myöhemmin ohjelman ajoa voidaan jatkaa tai odottamassa oleva ohjelma voidaan lopettaa.

Taustalle laitetun työn

• saa uudestaan suoritukseen komennolla 'fg %numero' tai lyhyemmin '%numero
• voi lopettaa komennolla 'kill', jolle annetaan parametriksi PID tai %numero. 'kill -9' lopettaa prosessin ilman mitään kyselyjä.

Taustalla olevat työt ja niiden numeron saa selville komennolla 'jobs

newton:~/public_html > jobs
[1] + Suspended man man

Omia prosesseja näkee komennolla 'ps' , jonka tulosteessa sarake PID kertoo prosessin tunnistenumeron.

newton:~/public_html > ps
PID TTY TIME CMD
23287 pts/73 0:00 more
23286 pts/73 0:00 sh
23280 pts/73 0:00 man
19617 pts/73 0:02 tcsh

Seuraava käsky lopettaa ohjelman man

newton:~/public_html > kill -9 %1
newton:~/public_html >
Killed man man

6. UNIX- ja DOS-komentojen vertailu

Seuraavassa taulukossa on esitty UNIX-komento, vastaava DOS-komento ja lyhyt kuvaus komennosta. Muista, että UNIXissä komento ja sen lisämääreet on erotettava toisistaan välilyönnillä.